Betoni suojaa raudoitusta korroosiolta sekä fysikaalisesti että kemiallisesti. Kemiallinen suoja perustuu betonin korkeaan emäksisyyteen (pH noin 13.. 14). Betonin emäksisyys laskee, kun se reagoi ilman hiilidioksidin kanssa. Tätä kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Raudoituksen kemiallinen suoja häviää, kun betonin pH laskee alle 9 ja teräksen korroosio voi alkaa. Myös kloridit voivat käynnistää teräskorroosion huolimatta betonin emäksisestä ympäristöstä. Ulkoista kloridirasitusta aiheuttavat nykyisin muun muassa maanteiden suolaus ja ilmansaasteet.
Määritämme betonin karbonatisoitumissyvyyden poratuista näytteistä (tuoreesta pinnasta) indikaattoriliuoksella ja/tai ohuthietutkimuksin.
Kloridipitoisuus määritetään rakennekoekappaleesta tai porajauheesta titraamalla standardin SFS 14629 mukaisesti. Tulos ilmoitetaan painoprosentteina betonin kuivapainosta.